Kahvilan antimia

5 huonetta*

"Me muutamme myös tästä etelään. Meidän tilalla on myös kuusi huonetta, ja muutama peltotilkku ja talli." Grace vastasi.

"kyllä me kestämme" Mary hymyili hieman.
" Isän uudistila on tästä etelään*, se on mukava pieni palsta, talossa on yhteensä 5 huonetta, lisäksi tilkultamme löytyy kasvimaa ja talli. isällä on toki myös oma peltotilkku hieman kauenpana" Mary jatkoi.
"entä te minne te muutatte?" Hän kysyi.

* tai jonnekkin päin.

"Mekin muutamme luultavasti... Toivottavasti kestämme.." Grace vastasi ja söy haarukallisen piirakkaa ja joi teetä.
"Minne päin muutatte?" Grace kysyi nielaistuaan kakkupalan.

"Selvä" Mary sanoi ja hymyili koko naamallaan.
"En olekkaan nähnyt pitkään aikaa sisaruksiasi, enkä vanhempiasi" Mary sanoi ja katsoi ikkunasta ulos.
"Muutamme pian uudistilalle ja sitten näemme vielä harvemmin"Mary jatkoi.
" Mutta ehkä me kestämme" hän jatkoi vielä ja hymyili taas.
sitten Mary otti haarukallisen ihanaa piirakkaa, kulauksen teetä ja asetteli korvan takaa valahtaneen hius-suortuvan takaisin paikalleen.

"Ei niin..." Grace mumisi. Viimein hän nielaisi palan piirakkaa ja oli valmis vastaamaan.
"Äiti osti tämän keväällä uuden koulupukuni kanssa, sillä vanha oli pieni ja meni Rubylle." Grace vastasi.

Tytöt kävelivät pöytään ja kävivät käsiksi herkulliseen piirakkaan ja ihanaan mansikkan makuiseen teehen.
" Olet aivan oikeassa, tämä on ihanaa, mutta ei teessäkään ole moitittavaa" Mary sanoi hymyillen.
" Sinulla on kaunis olkihattu, Grace" "mistä olet sen saanut tai ostanut?" Mary jatkoi.

Mrs Tree toi heidän tilauksensa ja he lähtivät takaisin pöytään. Gracella oli sinisen koulupukunsa lisäksi ruskea takki, joka ylettyi lanteille, mustat nappikengät ja olkihattu, jossa oli sininen nauha. Hän laski lautasensa kirjojen ja eväsrasian viereen.
"Tämä piirakka on taivaallista..." Grace mumisi.

Kun Grace oli tilannut, Mary astui vähän edemmäs, (tiskin eteen) ja sanoi:
"ottaisin myös omenapiirakan, ja kaksi teetä, minulle ja Gracelle."
"Selvä, tuleeko maitoa?"Mrs Tree kysyi.
" Kyllä kiitos" Mary vastasi, astui muutaman askeleen tiskistä taaemmas ja jäi odottamaan tilauksia.

"Selvä. Minäkin pidän ompelusta ja uskon, että haluat takaisin kouluun." Grace nousi myös ja meni tilaamaan piirakan.
"Mrs Tree. Haluaisin omenapiirakan." Grace kertoi.
"Maitoa?" Mrs Tree kysyi.
"Kyllä. Ja laita tämä piikkiin. Maksan myöhemmin" Grace vastasi ja rouva nyökkäsi. Grace meni odottamaan hieman taaemmaksi, jotta Marykin voisi tilata piirakan tyhjän vatsansa täytteeksi.

- Olen ompelimossa väliaikais työssä, mukavaa puuhaa, mutta on ihana taas palata kouluun, Mary sanoi.
- Vatsasi, kuten minunkin taitaa olla sitä mieltä, että ruoka tulisi tarpeeseen, Mary naurahti, ja nousi seisomaan.

" Olin koulussa"

"Selvä. Mitä teet työksesi? Se ei ole tullut vielä ilmi." Grace sanoi. Sitten Gracen maha antoi vastauksen Maryn kysymykseen.
"Mennään vaan."

olin työssä, aamusta saakka, ensiviikolla palaan jälleen kouluun, Mary sanoi ja hymyili.
mitä sinä olet tänään tehnyt, olitko koulussa? Mary jatkoi.
menisimmekö ostamaan jotain syötävää? hän kysyi ja hieroi tyhjää vatsaansa.

"Hei Mary. Mitä teit tänään?" Grace kysyi Maryltä, joka liittyi hänen seuraansa. Grace suoristi hänen sinistä koulupukuuaan. Gracen kullanruskea hiussuortuva valahti tämän naamalle.

terve, Grace

Mary oli palaamassa kotiin väliaikaistyöstään, hänellä oli nälkä ja koska edessäpäin oli kahvila, josta leijaili ihana tuoksu, Mary päätti pistäytyä kahvilaan syömään sen kuuluisaa omenapiirakkaa. Kun hän astui sisälle hän huomasi hyvän ystävänsä Gracen, ja istahti tämän seuraan.

Grace käveli katua kohti kotiaan, koulupäivän päätyttyä. Hän käveli kahvilan, nimeltä Cafe Treehouse ohi. Hän pysähtyi ja päätti mennä syömään heidän kuuluisaa omenapiirakkaa. Kahvilassa hän istahti pöydän ääreen, ennen kuin kävisi hakemassa piirakkaa. Yllättäen oven avasi hänen ystävänsä, Mary Johnson.

/Lyhyt alku tuskin haittaa?